|
|
|
Arvoisa juhlayleisö
Tervetuloa Tarton Rauha –yhdistyksen järjestämään Tarton rauhansopimuksen vuosijuhlaan!
Tarton rauhan tilaisuuden kuvia:
Historiasta muistamme, että 1800-luvun alussa Suomen sodan jälkeen Ruotsi menetti itäisen maakuntansa Suomen kokonaan Venäjälle ja Venäjän tsaari Aleksanteri I sanoi julistuskirjeessään Suomen tulleen liitetyksi Venäjän keisarikuntaan ikuisiksi ajoiksi.
Autonomian aikaa Venäjän yhteydessä kesti sata vuotta ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän vallankumouksen yhteydessä Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917. Vapaussodan jälkeen Suomi vakiintui tasavallaksi.
Venäjän ja Suomen väliset rauhanneuvottelut käytiin Tartossa 87 vuotta sitten. Neuvottelut olivat sovittelevat ja kestivät neljä kuukautta. Varsinkin Porajärven ja Repolan alueiden halu liittyä Suomeen pitkitti neuvotteluja ja kompromissina näiden alueiden tilalle Suomi sai Petsamon ikuisiksi ajoiksi. Itse asiassa Petsamo oli jo vuonna 1864 tsaari Aleksanteri II:n asetuksella liitetty autonomiseen Suomeen, mutta asetusta ei oltu ratifioitu.
Tarton rauhaa Suomen oikeistopiirit nimittivät ”häpeärauhaksi”, koska Itä-Karjalan alueita jäi saamatta. Sitävastoin J. K. Paasikivi, joka oli Suomen valtuuskunnan johtaja Tartossa, totesi paljon myöhemmin, että ”Tarton rauhan raja oli liian hyvä ollakseen pysyvä”. Näin suomalaisten käsitykset ja mielipiteet ovat vaihdelleet. Ikuisuutta kesti ensin 100 vuotta, toinen ikuisuuskausi kesti vain 27 vuotta. Myöhemmissä rauhansopimuksissa ”ikuisesti” sanaa ei ole enää käytetty.
Me Tarton rauha -yhdistyksessä ajattelemme, että Tarton rauhan raja on itsenäisen Suomen ja Venäjän välillä oikea raja, joka perustuu maittemme monisatavuotiseen, historialliseen rajan muodostumiseen ja vakiintumiseen. Siitä pitäisi Suomen ryhtyä neuvottelemaan nyky-Venäjän kanssa.
Neuvostoliitto halusi kuitenkin jälleen liittää Suomen maansa yhteyteen ja hyökkäsi yllättäen suurella armeijalla Suomen kimppuun marraskuussa 1939. Kestimme talvisodan hyökkäyksen ja menetimme Karjalan. Venäjä ei vieläkään myönnä, että talvisota olisi ollut sota, vaikka V. M. Molotov puhuessaan Suomen asioista Korkeimman Neuvoston istunnossa 29.03.1940 mainitsi monta kertaa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan.
Sodan jälkeiset rauhat ovat olleet sanelurauhoja, joista kaksi tehtiin Moskovassa vuosina 1940 ja 1944 sekä kolmas etukäteen tehty rauhansopimus Pariisissa 1947, jossa Karjalan lisäksi menetimme Sallan ja Petsamon sekä Suomenlahden saaret.
Muutama vuosi sitten tehdyn Gallup-kyselyn mukaan 35 % suomalaisista kannatti Karjalan palautusta. Tänä syksynä 2007 Karjalan palautus on ollut esillä niin lehdistössä kautta maan, kuin radiossa ja televisiossa. On tullut ilmi, että presidentti Boris Jeltsinin aikana 1992 Suomelle tarjottiin neuvottelukontaktia ja Andrei Fjodorovin mukaan jopa arvioitiin hinnaksi 15 miljardia dollaria.
Suomen silloinen presidentti, pääministeri ja ulkoministeri olivat tietoisia neuvottelukontaktista, mutta eivät ottaneet sitä vastaan. Fjodorovin mukaan Suomi hukkasi tuolloin mahdollisuuden avata keskustelu Karjalasta. Fjodorov uskoo, että jos Suomen puolelta olisi tullut siihen signaali, Venäjä olisi ehkä ollut neuvotteluihin valmis.
Me toivomme, että signaaleja lähtisi vastedes myös Suomen taholta.
Näillä ajatuksilla haluan toivottaa teidät hyvä yleisö ja ohjelman suorittajat professori Pentti Virrankoski Turusta, Viipurin Lauluveikot Helsingistä, Tiia Blasnialis Tammisaaresta ja Veikko Saksi Pro Kareliasta sekä Klaus Hemanus Aluepalautuksesta Tarton rauhan vuosipäivän juhlaan tervetulleiksi Tarton rauha-yhdistyksen puolesta.
|
|
