|
|
|
Arvoisa juhlayleis�
Tervetuloa Tarton Rauha �yhdistyksen j�rjest�m��n Tarton rauhansopimuksen vuosijuhlaan!
Tarton rauhan tilaisuuden kuvia:
Historiasta muistamme, ett� 1800-luvun alussa Suomen sodan j�lkeen Ruotsi menetti it�isen maakuntansa Suomen kokonaan Ven�j�lle ja Ven�j�n tsaari Aleksanteri I sanoi julistuskirjeess��n Suomen tulleen liitetyksi Ven�j�n keisarikuntaan ikuisiksi ajoiksi.
Autonomian aikaa Ven�j�n yhteydess� kesti sata vuotta ja ensimm�isen maailmansodan j�lkeen Ven�j�n vallankumouksen yhteydess� Suomi julistautui itsen�iseksi vuonna 1917. Vapaussodan j�lkeen Suomi vakiintui tasavallaksi.
Ven�j�n ja Suomen v�liset rauhanneuvottelut k�ytiin Tartossa 87 vuotta sitten. Neuvottelut olivat sovittelevat ja kestiv�t nelj� kuukautta. Varsinkin Poraj�rven ja Repolan alueiden halu liitty� Suomeen pitkitti neuvotteluja ja kompromissina n�iden alueiden tilalle Suomi sai Petsamon ikuisiksi ajoiksi. Itse asiassa Petsamo oli jo vuonna 1864 tsaari Aleksanteri II:n asetuksella liitetty autonomiseen Suomeen, mutta asetusta ei oltu ratifioitu.
Tarton rauhaa Suomen oikeistopiirit nimittiv�t �h�pe�rauhaksi�, koska It�-Karjalan alueita j�i saamatta. Sit�vastoin J. K. Paasikivi, joka oli Suomen valtuuskunnan johtaja Tartossa, totesi paljon my�hemmin, ett� �Tarton rauhan raja oli liian hyv� ollakseen pysyv�. N�in suomalaisten k�sitykset ja mielipiteet ovat vaihdelleet. Ikuisuutta kesti ensin 100 vuotta, toinen ikuisuuskausi kesti vain 27 vuotta. My�hemmiss� rauhansopimuksissa �ikuisesti� sanaa ei ole en�� k�ytetty.
Me Tarton rauha -yhdistyksess� ajattelemme, ett� Tarton rauhan raja on itsen�isen Suomen ja Ven�j�n v�lill� oikea raja, joka perustuu maittemme monisatavuotiseen, historialliseen rajan muodostumiseen ja vakiintumiseen. Siit� pit�isi Suomen ryhty� neuvottelemaan nyky-Ven�j�n kanssa.
Neuvostoliitto halusi kuitenkin j�lleen liitt�� Suomen maansa yhteyteen ja hy�kk�si yll�tt�en suurella armeijalla Suomen kimppuun marraskuussa 1939. Kestimme talvisodan hy�kk�yksen ja menetimme Karjalan. Ven�j� ei viel�k��n my�nn�, ett� talvisota olisi ollut sota, vaikka V. M. Molotov puhuessaan Suomen asioista Korkeimman Neuvoston istunnossa 29.03.1940 mainitsi monta kertaa Neuvostoliiton ja Suomen v�lisen sodan.
Sodan j�lkeiset rauhat ovat olleet sanelurauhoja, joista kaksi tehtiin Moskovassa vuosina 1940 ja 1944 sek� kolmas etuk�teen tehty rauhansopimus Pariisissa 1947, jossa Karjalan lis�ksi menetimme Sallan ja Petsamon sek� Suomenlahden saaret.
Muutama vuosi sitten tehdyn Gallup-kyselyn mukaan 35 % suomalaisista kannatti Karjalan palautusta. T�n� syksyn� 2007 Karjalan palautus on ollut esill� niin lehdist�ss� kautta maan, kuin radiossa ja televisiossa. On tullut ilmi, ett� presidentti Boris Jeltsinin aikana 1992 Suomelle tarjottiin neuvottelukontaktia ja Andrei Fjodorovin mukaan jopa arvioitiin hinnaksi 15 miljardia dollaria.
Suomen silloinen presidentti, p��ministeri ja ulkoministeri olivat tietoisia neuvottelukontaktista, mutta eiv�t ottaneet sit� vastaan. Fjodorovin mukaan Suomi hukkasi tuolloin mahdollisuuden avata keskustelu Karjalasta. Fjodorov uskoo, ett� jos Suomen puolelta olisi tullut siihen signaali, Ven�j� olisi ehk� ollut neuvotteluihin valmis.
Me toivomme, ett� signaaleja l�htisi vastedes my�s Suomen taholta.
N�ill� ajatuksilla haluan toivottaa teid�t hyv� yleis� ja ohjelman suorittajat professori Pentti Virrankoski Turusta, Viipurin Lauluveikot Helsingist�, Tiia Blasnialis Tammisaaresta ja Veikko Saksi Pro Kareliasta sek� Klaus Hemanus Aluepalautuksesta Tarton rauhan vuosip�iv�n juhlaan tervetulleiksi Tarton rauha-yhdistyksen puolesta.
|
|
