|
[Suurenna kuva klikkaamalla]
|
|
Tarton rauhassa Suomen valtion rajaksi tuli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan raja vuodelta 1812 Ven�j�n keisarikunnan kanssa.
Ainoana erona on se, ett� Suomeen liitettiin my�s Petsamo, jonka Aleksanteri II oli aikanaan luvannut suuriruhtinaskunnalle, mutta jota lupausta ei aikaisemmin oltu pidetty.
2. Molotov-Ribbentrop -sopimus
23.8.1939 Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit allekirjoittivat ns. salaisen lis�p�yt�kirjan, joka edellytti Baltian ja Suomen kuulumisen Neuvostoliiton poliittiseen vaikutuspiiriin.
Neuvostoliitto vaati heti samana vuonna Suomelta alueluovutuksia vedoten Leningradin ja Suomenlahden alueen puolustus- ja sodanuhkariskeihin. Neuvostoliitto oli liittynyt Saksan sotilaspoliittiseksi kumppaniksi. Kuva Molotov-Ribbentrop -sopimuksen tekotilaisuudesta.
3. Talvisota 1939-1940
Suomen hallitus piti t�rke�n� maansa puolueettomuutta ja alueen koskemattomuutta, eik� voinut hyv�ksy� aluevaatimuksia. Neuvostoliitto irtisanoi maitten v�lisen hy�kk��m�tt�myyssopimuksen ja hy�kk�si Suomeen 30.11.1939. T�m�n johdosta Kansainliitto erotti Neuvostoliiton j�senyydest��n.
Suomi torjui ankarissa puolustustaisteluissa vihollisen hy�kk�ykset aiheuttaen sille huomattavia tappioita. Torjuntavoitoista huolimatta Suomen oli pyritt�v� rauhaan ylivoimaisen vihollisen kanssa.
Rauha solmittiin Moskovassa 13.3.1940 Suomen tuli luovuttaa Neuvostoliitolle Kaakkois-Suomi, Sallan ja Kuusamon it�osat ja Suomenlahden it�osan saaret sek� vuokrattava Hankoniemi meritukikohdaksi. Yli 400 000 asukasta oli siirrett�v� pakkoluovutetuilta alueilta maan muihin osiin.
Uusi raja rikkoi Kaakkois-Suomen teollisuusalueen, rautateit� menetettiin 850 km ja tiest�� noin 8 000 km sek� huomattavat mets�- ja vesivoimavarat.
Rajan taakse j�i kolme kaupunkia: Viipuri, Sortavala ja K�kisalmi. Luovutetun alueen teollisuus, kauppa sek� maataloustuotanto oli merkitt�v�.
4. Jatkosota
22.6.1941 Saksa hy�kk�si Neuvostoliittoon. Koska Neuvostoliiton ilmavoimat aloittivat laajasuuntaisen ilmapommituksen Suomen kaupunkeihin, Suomen hallitus katsoi 25.6. maan olevan sotatilassa.
Suomen puolustusvoimat vapauttivat Moskovan rauhassa v��ryydell� menetetyn Karjalan, joka on ikivanhaa suomalaista maata. Neuvostoliittolaiset saatiin ulos my�s Hankoniemelt�, Suursaaresta, Sallasta, Kuusamosta ja Petsamosta.
Neuvostoliiton uuden hy�kk�yksen j�lkeen Suomi teki syyskuussa 1944 Moskovassa v�lirauhan, jonka mukaan valtionrajaksi tuli j�lleen 1940 tehdyn rauhan raja. Sen lis�ksi menetettiin Petsamon alue, kulkuv�yl�mme Pohjoiselle j��merelle.
Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle tukikohdaksi aivan Helsingin vierest� Porkkalan alueen, josta Neuvostoliitto kuitenkin jo vuonna 1955 luopui.
Pariisin rauhankonferenssissa v. 1947 Moskovan v�lirauhan ehtoihin ei saatu mit��n helpotuksia, vaan tuon pakkorauhan ehdot j�iv�t sellaisinaan voimaan, vaikka alueluovutukset johtuivat Neuvostoliiton hy�kk�yksest� Suomeen. Vastoin kansainv�list� lakia Neuvostoliitto sen j�lkeen asutti miehitt�m�ns� alueet.
5. Kysymys pakkoluovutetuista alueista
Monet nykyven�l�iset haluavat unohtaa talvisodan. Poikkeuksen teki Ven�j�n Boris Jeltsin, joka 17.5.1994 Moskovassa tuomitsi Stalinin aikana tapahtuneen Suomen alueiden liitt�misen Neuvostoliittoon ja totesi, ett� "h�n ja Suomen presidentti eiv�t yhdess� voi sellaista hyv�ksy�".
Kuitenkin Suomen alueesta on edelleenkin Ven�j�n miehitt�m�n� 12.5 % eli kahdeksasosa. Vesialueista on vieraissa k�siss� mm. meille kuulunut yli 40 % Laatokan vesialasta sek� Suomenlahden it�p��n pohjoispuoli saarineen.
6. Is�nmaasta 12.5 %
Suomalaisen Petsamon kunnan kautta meill� oli vuosina 1920 - 1939 vapaa kulku aina J��merelle saakka. Alueella oli my�s huomattavaa kaivosteollisuutta.
Sallan ja Kuusamon pakkoluovutetut alueet k�sittiv�t laajat luonnonkauniit tunturi- ja vesist�alueet.
Karjala oli kaupan, teollisuuden sek� mets�- ja maatalouden merkitt�v� keskus, jonka p��kaupunki Viipuri oli maamme toiseksi suurin ja ylivoimaisesti kansainv�lisin kaupunki.
Suomenlahden saarten asujaimiston p��asiallisilla elinkeinona olivat kalastus sek� kes�matkailu.
Jos pakkoluovutettujen alueiden (46 000 km2) maapohja-arvo muutetaan rahaksi (esim. 0.17 eur/m2) saadaan loppusummaksi 7.8 miljardia euroa.
Pakkoluovutettujen kaupunkien, liikennev�ylien, metsien sek� vesist�jen arvo oli ja on yh� t�t�kin huomattavasti suurempi. N�ihin kansantalouden menetyksiin tulivat lis�ksi valtavat sotakorvaukset Neuvostoliitolle ja tietysti viel� rahassa mittaamattomat, suuret inhimilliset k�rsimykset.
7. T�ysty�llisyys
P�tevien asiantuntijoiden tekem�n arvion mukaan pakkoluovutettujen alueiden j�lleenrakentamisen investoinnit olisivat noin 7.7 miljardia euroa ja 10 vuoden aikana saataisiin tulot ja menot tasapainoon. Mainitussa summassa ovat talouden perusrakenteiden kustannukset mukana.
Lis�ksi v�hint��n 200 000 ihmist� saisi ty�t� v�litt�m�sti uuden j�lleenrakennuskauden johdosta. T�m� olisi mielekk�int� mahdollista ty�t�.
Esim. Maailmanpankki voisi toimia rahoittajana hankkeessa. Kysymyksess� olisi kaikin puolin kehityst� eteenp�in viev� investointi kansamme ja pakkoluovutettujen alueiden tulevaisuuteen.
8. Suomi j�lleen kokonaiseksi
Suomen tulee olla aktiivinen aloitteentekij� pakkoluovutettujen alueiden takaisin saamiseksi. Talvisodan p��tt�nyt ja my�hempien rauhansopimusten mallina toiminut Moskovan rauhansopimus, jonka Neuvostoliitto saneli Suomelle, tulee julistaa mit�tt�m�ksi.
Mit�tt�myyden syyt ovat samat kuin Molotov-Ribbentrop -sopimuksenkin ja my�s sen salaisen lis�p�yt�kirjan mit�tt�myyden syyt.
Pariisin rauhansopimuksen ratifioijavaltioiden tulee, ellei Ven�j� my�nny alueiden palauttamiseen, kokoontua keskustelemaan Suomen ep�oikeudenmukaisesta kohtelusta. Valtioiden tulee saada aikaan neuvotteluratkaisu, joka osittain hyvitt�� Suomen k�rsim�t v��ryydet: Suomen tulee saada takaisin menett�m�ns� alueet.
Mik�li v��ryyden hyv�ksyminen j�� maamme ja Ven�j�n v�liseksi realiteetiksi, ei tilanne oikeuta pit�m��n kumpaakaan maata nykyaikaisella oikeusvaltiona. Se olisi my�s menneit�, nykyisi� ja tulevia sukupolvia ajatellen, paitsi h�pe�llist� ja vastuuntunnotonta, my�s t�ysin anteeksiantamaton virhe. J�isimme tuhoisaan velkaan j�lkipolville!
|
|
